Tämän retken alkuperä on siinä, että ystäväni keksivät mennä naimisiin
Kolumbiassa ensi vuoden alkupuolella. Oli niin hieno kutsukortti ja muut
häähärpäkkeet, että eihän semmoisesta voinut kieltäytyä. Siispä oli mietittävä,
miten ylittää iso lätäkkö, mieluiten lentämättä. En pidä siitä kun aika menee
lentokoneessa niin nopeasti.
Asiat johtivat aika luontevasti toiseen ja viimeisen vuoden aikana on
järjestynyt niin, että olen poissa maailman parhaasta duunipaikasta muutaman
kuukauden ja kummankin kouluhommat on joko sovitettu tai sujuvasti unohdettu
niin, että voi lähteä hetkeksi vetämään narusta ja nauttimaan kesästä. Veneenä
toimii monesti Atlantin jo ylittänyt Lucky Lady (Dufour 385) ja miehistönä jo
neljä kertaa ison lätäkön ylittänyt kippari Seppo, muutamaan otteeseen
Atlantilla seikkaillut kilpapurjehtija Anssi, avomeripurjehduksen tuore
suomenmestari Mikko ja sitten yksi kalansyötti eli minä.
Tokihan kunnollinen kansalainen ei malttaisi luopua parhaista marraskuun
syyspimeistä, täydestä kalenterista ja arkisesta puurtamisesta. Myönnettäköön,
että jossain vaiheessa tunsin kaihoa kaikkea tuota ajatellessani, mutta sitten
piti alkaa pakata ja tehdä kaikkia muita lähtöjuttuja, eikä ollut enää aikaa
moiseen. Mikäli kaikki siis menee hatarahkojen suunnitelmiemme mukaan, kuluu
ainakin pari seuraavaa kuukautta ensin Atlantilla osallistuen tämän vuoden
ARC:iin (Las Palmas-St.Lucia) ja sitten
kohteessa, eli jossain Karibialla hölläillen.
-Heini-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti